1.8.2015

Minä sotken, Mikki putsaa...




















Sanotaanko näin, että välillä apurini Mikki (kultainennoutaja) on vähän liian innokas. Eilen illalla aloitin operaation "sammalta kiviin". Levitin kilon luonnonjogurttia, jossa oli seassa vähän sammalta. Pensselöin sitä sinne ja tänne kiviin. Irrotin myös varaston portailta sammalta ja "liimailin" sitä jogurttiläikkiin, jotta sammal lähtisi pikakasvuun. Ja mitä tekee Mikki?! Nuolee jogurtit pois kivistä, kun silmäni välttää.

Niinpä Mikkiä ei näissä kuvissa näy, sillä joutui arestiin sisätiloihin ja hieman aiemmin yöpuulle.


Ajattelin tehdä sammalen suhteen varasuunnitelman, sillä naakat ovat levitelleet sammalta edelleen pelättimistä huolimatta. Varasuunnitelmani on siis tämä jogurttioperaatio

Viime yönä naakat tekivät poikkeuksen. Sammalet kivien välissä saivat olla rauhassa. Liekö lisääntyneitten narujen ansioita? Puutarhamme on kohta siimoja ja narua pullollaan, samoin cd-levyjä ja heijastimia. Narut ja siimat ovat vähän ilmassa sammaleitten yläpuolella ja niissä heijastimet ja cd:t, jotta linnut eivät vahingoita itseään.



 




















Löysin eurolla Rajamarketista kaksi hauskaa sammakkoköynnöstukea. Toimivat nyt tukitehtävissä köynnöstunnelissa.













Kävin yhtenä päivänä vähän pahoilla teillä... Saappaat jalassa klenkkasin yhdelle kalliolle, jonka olin nähnyt olevan täynnä noita yläkuvan kivikkokasveja. Ovatko jotain maksaruohoa? Nappasin pari kasvia parempaan talteen...














Eilen tajusin, että tänään on elokuu ja siis syksy! Joo! Mulle se on syksy ja kaiken surkeuden alku. Alkaa pimeys, kylmä yms. No, ihan niin kuin koko kesä ei sitä olisi ollut enemmän tai vähemmän. Joo, asiaan. Nostin siis kasvarista tuon petuniaruukun viimein ulos. On ollut koko kesän siellä sateilta turvassa. Nyt jos sateet runtelevat sen, ei voi mitään. Talvi tulee.














Verililjaruukku koki saman kohtalon. Raahasin pari tiiltä ja puupöllin ja nostin ruukun kukkapenkkiin niiden päälle. Tuo vähän "palmutunnelmaa".














Ensimmäiset syysleimut availevat jo kukintojaan... Ihan selvästi syksy!














Tämä on tällä hetkellä lempinäkymäni. Siksi joka kerran kuva tästä kulmasta. Muutenkin takapihan näkymät kiehtovat tällä hetkellä eniten. Muuallakin vielä kukkii hyvin, mutta kun tämä on uusi näkymä sikäli, että on "rakennettu" vasta viime syksynä ja tänä keväänä.



















Eilen poikani leikkasi nurmikon. Yläpihalta nurmikko kellertää, vaikka vettä on tullut lähes joka päivä. Rajan takana on metsikkö, jossa on paljon koivuja. Ne vievät "mehut".

Kurpitsat ovat sen sijaan riehaantuneet kasvuun. Biolanin kasvusäkit toimivat siis hyvin. Ovat niissä tuolla heinähäkeissä.

Ja loppuun kuva siistijästä! Mukavaa viikonloppua! - Happy weekend!

5 kommenttia:

  1. Ihanalta näyttää pihassanne ❤️ Tykkään kovasti :) Ihanaa viikonloppua ❤️

    VastaaPoista
  2. Elokuu, syksyä se tarkoittaa minullekin. Täällä pohjoisessa kesä on armotta ohi kuun vaihtuessa. Illat pimenevät, sää viilenee entisestään. No, eihän tuossa kesässäkään ole ollut kehumista, joten siinä mielessä ihan sama. Voi ihanuutta tuota kukkaloistoa puutarhassanne! Aina huokailen ihastuksesta kuviesi äärellä. Suloinen Mikki-apurikin siellä <3 Ihanaa lauantaita sinne!

    VastaaPoista
  3. Mitähän mekin tehtäisiin ilman meidän omaa putsaria, Samu lähettää Mikille terkkuja ja kivaa viikonloppua myös emännälle. <3

    VastaaPoista
  4. Hih..mä kävin eilen myös kalliolla ja löysin tuota samaa "maksaruohoa" kuin sinäkin olit löytänyt..niin minäkin sitä otin mukaani ja istutin pihalleni..en tiedä yhtään mikä kasvi on, mutta kivan näköinen.

    VastaaPoista
  5. Voi Mikkiä :D Elokuu tarkoittaa minunkin mielestä jo syksyä, illat pimenevät varsinkin täällä pohjoisessa kovaa kyytiä, voi huoks...

    VastaaPoista

Kaikki kommentit ilahduttavat. Kiitos vierailustasi blogissani!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...