28.12.2016

Ihan ite tein! - Made by me!

Heips!

Meikä on ihan fiiliksissä. Sain valmiiksi yltiöromanttisen kesäasuni. Jes! Ja täytyy sanoa, että ylitin itseni. Pinterest innoitti tähän projektiin. Kaavoja ei ollut. Oli sovitusnukke, pellavaa, pitsiä ja vilkas mielikuvitus. Asu muotoutui tehdessä. Mitäs tuumit?

Kuvat ovat luottokuvaajani Anne-Marin ottamia. Nyt ei käytetty kameraa, vaan mentiin ihan kännykkälinjalla - kuten aika usein nykyisin. Olen sisällä aika laiska kaivelemaan kameraa.


Yllä kuva koko asusta. Pitsiä meni melkoisen monta metriä...


Sitten mekko ja jakku ilman kukkapöksyjä..


Jakku kiinni..


Ja jakku pois...


Ja sitten vielä versio kukkapökät jakulla. Mikä yhdistelmä on eniten sinun mieleesi?


Seuraavaksi ompelen mustasta pellavasta ja pitsistä. Aion tehdä jakun ja housut ja niistä tulee ihan erityyliset. Mulla tursuaa vaikka mitä ompeluhaaveita!

Tänään kävin ostamassa itselleni synttärilahjan ennakkoon. Aloitan vuoden aina "rupsahduspäivällä". Mikäs sen mukavampaa? Heh, heh.

Ostin vaaleanpunaisen Ted Bakerin lompakon. Se on niin ihqu!


Ja loppuun kuva mussukasta.


Hubaa loppuviikkoon!

24.12.2016

Onnellista joulunaikaa! - Happy holidays!

Hellurei!

Se on sitten jouluaatto! Ja juuri sopivasti sain valmiiksi luonnonvalkoisen pellava-asun. Hih, jopa jouluna meikäläinen suunnittelee kesää ja tulevaa puutarhakautta. Tämä asu on tehty fiilistelyyn puutarhassa. Yltiöromanttinen. Heinähattu päähän ja jotkut kivat sandaalit ja avot! Mitäs tykkäät?

Nyt kävi vähän niin, että housuista tuli pikkuisen liian isot, mutta eivätpähän purista. Pienensin jo kerran ompeluvaiheessa vyötäröä, vaan vielä jäi vähän isoksi. Ehkä vielä kavennan, jahka inspis iskee.


Tämä pellavajakku on monikäyttöinen. Jos puen sen vaikka mustien juhlahousujen kanssa, se on juhlapusero. Jos laitan alle trikootopin ja farkut ja jätän jakun auki, tavallaan takiksi, on se arkisempi.

Tämä asu on tehty Pinterestin innoittamana, mutta kuitenkin omasta päästä. Sekä jakku että housut muotoutuivat ommellessa. Pitsiä meni valtavasti.


Viikolla kävin kollageenia aktivoivassa kasvohoidossa. Oli kyllä luxusta. Suosittelen.


Vähän naama punoitti, sillä ennen koneellista hoitoa, iho hapotettiin. Frekvenssihoidon päätteeksi laitettiin vielä eukalyptusnaamio kasvoille ja kaulalle. Tammikuussa sama käsittely uudelleen.


Joulukukkia on nyt viimein tullut hamstrattua. Ihmeen myöhään niille sytyin tänä vuonna. Ruusuja meillä on aina, joten kukkia talosta ei puutu.

Torstaina ihanat työkaverini yllättivät minut täysin. Olivat hankkineet minut vaaleanpunaiset talvicrocsit. Vähäkös ovat hienot! Pistin ne tänään jalkaani, kun kävin kaupassa ja ovatpa hyvät. Kiitos vielä, kamut!


Tämmöisiä touhuja täällä. Huomenna äitini ja tätini tulevat meille syömään. Ateria on kala- ja salaattipitoinen, sillä kinkkua ei tähän taloon tule. Muu perhe on halutessaan saanut syödä kinkkua muualla ja eivät tunnu sitä haikailevan. Hyvä niin. Syödäänkö teillä kinkkua? Mikä on jouluruuista herkkusi? Minä tykkään laatikoista ja salaateista.


Oikein hyvää ja onnellista joulunaikaa!

18.12.2016

Jakku valmistui ja kaikenlaista lääkintää..

Hiphei!

Viime yönä pellavajakku valmistui. Tai voipi olla, että vielä laitan tuohon kaulukseen kapean reunusnauhan. Pitsit ja nauhat ottivat ja loppuivat nääs.


Kävin tänään itse asiassa etsimässä lisää pitsiä, mutta kaikki kangaskaupat olivat kiinni. Niin täällä kaakossa... Menin reissusta niin puhki, kun kuntoni on ihan nollassa, että nukuinkin taas iltapäivän. Ehkäpä ompelen yöllä, kun sitten ei nukuta päiväunien vuoksi.

Niin ja tuo lääkitys.. Se tulee ihan hitokseen kalliiksi. Lääkitsen tuota aiemman postauksen kriisiäni.


Chanel on hyvä lääke, eikö? Mua alkoi naurattaa rasvaostoksilla, kun myyjä vertasi ihoa ja rasvan imeytymistä kasteluun ja kukkamultaan, kun kyselin häneltä neuvoja. Mitä ihmettä?! Taisi olla tietoinen mun harrastuksesta, kun multavertauksen teki. Osui ja upposi!


Lisää lääkettä... Ranskalaiset alusvaatteet. Toivottavasti nekin nostavat ja kasaavat ;O)

Lisäksi istuin ihanan työkaverin kanssa kahvilassa. En käy koskaan kahviloissa. Niitten kohdalla iskee aina nuukuus. Nytpä kävin ja kivaa oli!

Huomenna iltapäivällä on vuorossa kylpyläreissu ja ylihuomenna kollageenin koneellinen aktivointi.

Että tämmöstä! Tiedättekö, tällainen lääkitys on kivaa! Lääkittäispä reumaakin näin mukavasti kuin tätä keski-iän kriisiä!

Miten sinä hemmottelet itseäsi? Mukavaa sunnuntai-iltaa!


Joulukin tuli taloon! Tytär koristeli joulukuusen.

16.12.2016

Nyt SE alkoi!

Voihan molskis!

Nyt se alkoi jälleen - entistä pahempana. Mikäkö? Keski-iän kriisi. Tämä ilmiö on joka vuosi tähän aikaan ja joka vuosi pahempana. Mie niin taas romahan.

Aloitan vuoteni aina "rupsahduspäivällä". Tulevan vuoden aloitan viimeisen kerran nelosalkuisella luvulla. Siis nyt tuntuu pahalta. Ihan oikeesti.

Kävin eilen tuulettumassa ripsihuollossa viiden päivän erakkoelon jälkeen (Kotona sairaslomalla reuman vuoksi). Viiteen päivään en poistunut kotoa. En edes postilaatikolle. Eilen poistuin. Ripsihuoltoon ja oli siinä kauneushoitolan vieressä näppärästi myös kangaskauppa.

No, ripset räpsyvät taas. Valitin siinä huollossa elämäni surkeutta salongin kosmetologille. Sitä, kun on kotona noin niiku viisi päivää putkeen, on aikaa tarkastella itseään vähän joka kulmasta. Enkä tykännyt yhtään näkemästäni.



Kun on lähes 12 kiloa lähtenyt kropasta uuden elämäntyylini myötä ja en ole päässyt liikkumaan kunnolla kohta puoleen vuoteen, jää siitä jälkiä tässä iässä. Peppuni roikkuu kuin kansallispuvun taskut ja roikkuu pari muutakin kohtaa.. Reidet ja kintut, joista lihas on tyystin kadonnut, heiluvat tuulessa. Ihan järkkyä!

No, entäs naamavärkki. Mulla on heltta. Heltta tuo sellaisen epätoivon, että kohta harkitsen kirurgin veitseä. Siis minä, joka pelkään leikkauksia hulluna! No, se ihana kosmetologi antaa ensiapua ahdinkooni ensi tiistaina. Menen johonkin hienoon kasvohoitoon. Siis minä menen kosmetologille kasvohoitoon! Olen käynyt moisessa tasan kerran aiemmin elämässäni ja senkin hoidon sain joululahjaksi äidiltäni, jonka mielestä ilmeisesti olin naamahoidon tarpeessa ;O). Eikö tämä kaikki kerro epätoivoni määrästä.

En muista, mikä se hieno koneellinen naamahoito on nimeltään, johon menen. Paras mahdollinen, sillä muu ei nyt tepsi. Noooh, toisaalta mulla ei mene rahaa enää herkutteluun, niin menköön sitten itseni restaurointiin. Ei huono diili, eihän?

Jooo, tää on niin pinnallista, mutta eipä nyt huvita olla syvällinen. Olen rypenyt koko syksyn niin syvällä, että välillä on hyvä olla pinnallakin.

Maanantaina aion tehdä sellaisenkin ihmeen, että saatan lähteä kylpylään. Siis kylpylään! Inhoan uimahalleja ja kylpylöitä. Minusta ne ovat pöpöpesiä. No, epätoivo saa minut sinnekin. Josko mieli virkistyisi ja kroppa saisi nivelystävällistä liikuntaa. Mene ja tiedä!

Tämä viikko on siis mennyt kotosalla päiväunien ja uuteen lääkkeeseen totuttelun merkeissä. Ja koska nukun päiväunia, ei illalla hevin nukutakaan. Olenpa illalla surruutellut Berninalla. Luonnonvalkoinen pellavapusero on tuloillaan. Malli on Pinterestin innoittamaa oman pään designia. Muotoutuu ommellessa. Lopputulosta en vielä tiedä. Aion ommella myös mekon tai tunikan ja kukalliset "mameluukit". Hih.



Voi, minulla on pää pullollaan ihania ompelusuunnitelmiä, jahka jaksan niitä toteuttaa. No, tuo ompelu toimii terapiana. Voin tehdä edes jotain. Niin se on, että kesällä tilipäivä on taimipäivä ja talvella kangaspäivä.

Mites sinä? Onko sinulla keski-iän kriisiä? Miten hoidat sitä, jos on? Entäs, jos olet kukkahöperö kuten minä, miten täytät kukkatyhjiön näin talvella?

Huisin mukavaa perjantaita!

11.12.2016

Hippihame valmistui ;O)

Heips!

Tulipahan tehtyä.. Menköön tämä asu vielä opettelun ja harjoittelun piikkiin. Ehkä voin joskus pitää tätä vaikka töissä. Pusero ei onnistunut ihan kympillä, mutta menettelee. Tämä oli nyt kolmas ompelemani asu itselleni. Jälleen pellavasta.


Puseron kaulus jäi vähän lököttämään, mutta parempaa en siitä onnistunut saamaan. Tietty voisin vielä yrittää naamioida tuota lökötystä jollain reunanauhalla. Mitä sanot, kannattaisiko?


Tein vuorisilkistä, tyllistä ja pitsistä myös alushameen.


Niskaan jäi tuo perhonen. Jos olisin lisännyt vielä napin, se olisi jäänyt hassusti eri etäisyydelle kuin muut napit.

Tämä asu valmistui pikkuhiljaa. Useampi päivä siinä meni, sillä uusi lääke vie mehut ja sänky kutsuu vähän väliä.

Eilen otin ovesta syksyllä tekemäni kranssin pois. Se olikin jo ihan saunavastan näköinen oltuaan säitten riepoteltavana. Poistin kranssista kuivuneet kukat ja tuunasin sen jouluiseksi. Kranssi pääsi keittiöön.



Tällaisia on tullut puuhailtua, jotten ihan pimahda, kun en pääse minnekään. Seuraavaksi otan työn alle ne uudet kankaat, joita esittelin edellisessä postauksessa. Tai ehkä ensin kuitenkin vielä yritän parantaa tuota puseron kaulusta. Käy vähän hermoon, kun ei onnistunut suunnitelman mukaan. ;O)

Joko sinä olet valmistellut joulua? Minä en ole tehnyt joulun eteen yhtikäs mitään. Enkä taida pahemmin tehdäkään. Ei jaksa, eikä huvita. En ole muutenkaan yhtään jouluihminen. Kyselin teineiltä, laitetaanko kuusi. Kuulemma ihan sama. Katsotaan nyt. Jotenkin tuntuu niin turhalta riehua parin päivän takia. 

Yhtään lahjaakaan en ole hankkinut, kun en oikein jaksa tuonne kaupoille lähteä. Sama juttu korttien kanssa. Enpä taida lähettää niitäkään. Lähetätkö sinä joulukortteja? Oletko ostanut lahjoja?

Jotenkin musta tuntuu, että olen Blogistanian ainoa, joka ei syty pätkääkään joulusta. Siitä sen sijaan sytyn, että kohta on talvipäiväntasaus ja aletaan mennä valoa ja kevättä kohti. Ensi kuussa voi jo kylvää chilit, jos vaan saa ne mahtumaan jonnekin. Huoks. Kämppä on täynnä talvetettavia pelargoneja.

Mukavaa sunnuntai-iltaa. Peukutetaan Saara Aallolle!

9.12.2016

Haasteellista joka rintamalla!

Hellurei!

Jälleen vierähti viikko. Enpä ole paljonkaan taas Blogistaniassa pyörinyt. Voimat ovat olleet aika vähissä.

Uutta lääkettä olen nyt ehtinyt pistää kahdesti. Tunnen jo vähän sen auttavan. Jalka ei ole niin kipeä ja aamulla pääsen suht kivuitta ylös sängystä. Sen sijaan olen ihan älyttömän väsynyt. Puolille päivin asti tunnen itseni reippaaksi, kunnes ykskaks en jaksa enää mitään. Pakko mennä petiin ja ottaa päiväunet. No, kyllä täältä vielä noustaan uudella uholla. Oottakaas vaan!

Kävin tänään reumapolilla ns. vuosikatsastuksessa. Voipi olla ja luultavasti minulla onkin myös nivelpsoriasis selkärankareuman lisäksi. Muutamat muut oireet viittaavat siihen suuntaan. Hohhoijaa. Se on sitten neljäs autoimmuunitauti, joka minulla on. Tai mistäs tiedän, onko niitä enemmänkin, mutta neljä tiedän minulla olevan. Näemmä keräilen näitä. No, lääkkeet on samat kuin selkärankareumaankin, joten ei suuria muutoksia sillä rintamalla.

Luuntiheysmittaustulokset olivat oikein hyvät. Jes! Polven magneettikuvaus mulla onkin vasta helmikuussa. Luulin, että oli eka päivä tätä kuuta. Aikana istuin aulassa kuvausta odottamassa. Sitten tuli hoitaja kertomaan, ettei minulla ole aikaa. Ihmetteli nääs, kun olin ilmoittautunut. No, hups kuvausaika on 1.02, ei 1.12. Nooh, tulipa käytyä. Poikkesin samalla reissulla reumapolilla.



Sen verran olen puuhaillut, että olen tutustunut uuteen Berninaani. Hieno kone on! Voin ommella sillä nappia painaltamalla, ei tarvitse polkea kaasua kipeällä jalalla. Nopeuttakin voin säätää kädellä liukuvasti. Aika luxusta.

Sain yhtenä tylsänä päivänä kyydin kangaskaupan eteen ja kävin vähän shoppailemassa kankaita tuleviin mekkoprojekteihin. Onhan mulla aikaa tehdä pikku hiljaa, jos vain jaksan... Onpa tylsille päiville tarvittaessa jotain ohjelmaa.



Olen loppulukukauden vielä sairaslomalla. Tuo koipi on parempi, muttei kestä vielä rasitusta ja sitten on tuo tajuton väsymys..

Muutamana päivänä olen vähän surruutellut ommella, kun en muutakaan voi oikein tehdä. (Loputtomiin en jaksa katsoa tv:tä tai istua tietokoneella). Jotain olen saanut aikaan, mutta ei ihan priimaa pukkaa.

Piilovetoketjun ompelu osoittautui toistaiseksi täysin mahdottomaksi projektiksi. Oikeanlainen koneen jalka on nyt tilauksessa, josko se helpottaisi hommaa. Yritin viidesti tai kuudesti ommella sen vetoketjun ja jouduin joka kerran purkamaan. Lopulta vetoketju hajosi, kankaaseen tuli reikä ja meni hermot totaalisesti. Äkäpäissäni leikkasin koko vetoketjun irti puserosta, jota ompelin. No, pusero oli valmiiksi tyköistuva, nyt se on lähes "vartaloa nuoleva" ;O)


Pusero on mustasta pellavasta ja toteutus päästä, ilman kaavoja. Hamekin on tulossa, jos onnistuu. On kuulemma hippihame tyttäreni ja äitini mukaan. No, aikamoinen hippihän minä olen. Kukkaiselämää vietän ja sillai. ;O)


Puseron takaosassa on vähän väriäkin. En ole vielä päättänyt, ottaako pois vai jättääkö tuo perhonen tuohon. Mitä sanot?

Pitää pyytää jotain fiksumpaa opettamaan mulle se piilovetoketjun ompelu, jahka piilovetoketjun ompelujalka tulee. Kaulusten kanssa minulla on myös ongelmaa. Jäävät joka kerran lepattamaan löysänä. Sitten pitää tehdä jos jonkinmoista säätöä, että saan kauluksesta suht siedettävän. Onko vinkkejä? Tukikangastakin mulla on, mutten tajua, miten sitä käytetään, joten on jäänyt kangaspinoon.

Tämä on sitä oppimista kantapään kautta parhaimmillaan. Mut periksi en tässäkään anna. Minähän opin!

Onko sinulla menossa jonkin uuden taidon opettelu tai onko jotain, mitä aiot opetella? Ompeletko sinä? Osaatko vinkata minulle apua noihin ompeluongelmiini?

Tämmöistä täällä. Mites siellä? Oikein mukavaa viikonloppua!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...