Hyvä pöhinä!

Hyvä pöhinä!

Hellumarei! Tiedättekö, minulle jäi ihan mahdottoman hyvä fiilis keskustelusta bloggaamisesta teidän kanssanne. Hih, pitäisiköhän tuon puutarhailun ohessa vetää ”juttutupaa” aina silloin tällöin. Miten olisi vaikka: ”Keskiviikon kehut”, ”Torstain turinat”, ”Tiistain tirautukset”? :O) Mistä näitä ideoita oikein tulee?? Otetaan nyt vaikka torstain turinat! Mitä mieltä olet siitä, että jokainen on oman onnensa seppä? Wikipediasta poimittua: ”Aristoteles oli sitä mieltä että onnellisuus on elämän päämäärä, ja niin kauan kuin yksilö pyrkii hyvyyteen, hyvät teot seuraavat automaattisesti tästä kamppailusta, tehden yksilöstä hyveellisen ja siten onnellisen.” Minä olen pohtinut tuota onnellisuutta melko usein viime aikoina. Olen tässä sepänä yrittänyt takoa lisäonnea elämääni. Onnellista elämäni on jo toki nytkin. Olen sitä mieltä, että jossain määrin ihminen voi itse vaikuttaa onnellisuuteensa, mutta on asioita, joihin ei voi vaikuttaa. Samaan syssyyn ajattelen  myös, että niistä aioista, joihin itse voi vaikuttaa ja tehdä muutoksen, on turha marista! Vaikkakin joskus on saatava marista! Asioita, joihin voi vaikuttaa: Otetaan vaikka esimerkiksi oma puutarha. Sopinee puutarhablogiin tämä aihe. Jos sinulla on puutarha ja olet siihen tyytymätön, voinet tehdä asialle jotakin. Lapio käpälään ja eiku menoksi! Ei siihen kalliita koneita tarvita. Meillä ainoat käytetyt koneet ovat ollet täry ja ruohonleikkuri. Joskus on vuokrattu täryn lisäksi betonimylly.

Tässä linkit vaikka puutarhavuosi 2012 ja puutarhavuoteni 2013 katsaukseen. Jos olet seurannut viime kesän puutarhaelämäämme, voit nähdä eron. Kaikki on tehty omin pikkukätösin. Suunnitelmia myöten. Hih, suunnitelmia ei juurikaan ole ollut, vaan puutarha on syntynyt aina sen hetkisen inspiraation mukaan. Nälkä on kasvanut syödessä. Siis jos olet tyytymätön puutarhaasi, luultavimmin voit tehdä sille jotakin. Kasveja puutarhaan voit kasvattaa itse siemenistä. Nyt onkin hyvä aika tuolle touhulle. Voit saada ystäviltä tai sukulaisilta jakotaimia. Se on sanottava, että kasvihuoneelle tulee hintaa, jos ostaa vähän laadukkaamman ja isomman, mutta muutoin voit päästä puutarhan rakentamisessa alkuun edullisesti. Toinen esimerkki liittyy omaan olemukseen. Melko usein kuulee nirinää kiloista ja ulkonäöstä. Omasta kokemuksesta voin sanoa tähänkin, että noille kiloille voi tehdä jotain. Siinä kohdin, kun ne ottavat tarpeeksi päähän, tulee muutos. Motivaatio on  tuolloin riittävä. Ainakin minulla oli. Tuli mitta täyteen. En usko mihinkään laihdutusjauheisiin tai kuureihin, vaan ruokavalioremppaan. Ruokarempastani voit lukea täältä. Habitukseni on ollut jo reilun vuoden verran 12 kiloa kevyempi. Toivottavasti näin pysyykin! Muista en tiedä, mutta minä olen onnellisempi hoikempana. Se suklaa maistuu ihanalle suussa hetken. Vain hetken. Ulkonäön lisäksi motivaattorinani elämäntapamuutokselle oli terveys.

Onko sinulla jokin asia, jonka aiot muuttaa tai saada aikaan? Asiat, joille ei oikein mahda mitään: On asioita, joille ei voi juurikaan mitään. Ne on vain hyväksyttävä ja täytyy yrittää sopeutua niihin. Itselläni näihin kuuluu reumani. Minulla on selkärankareuma ja pari muuta oheissairautta, jotka olen saanut kaupan päälle – kuten monesti autoimmuunisairauksien kanssa käy. Enpä tuolle voi mitään. Se on osa meikäläistä. Väliin tuo reuma vie hermot ja ”kuilun partaalle”, kun rajoittaa elämää. Välillä se antaa olla pitkätkin ajat rauhassa. Yleensä se iskee silloin, kun vähiten odotat. Saatat mennä terveenä nukkumaan ja aamulla kaikki onkin toisin. No, reuma ei tapa, mutta kyllä se puutarhaharrastajan hermoja syö. Toinen asia, johon en osaa suhtautua kypsästi, on vanheneminen. Olen kiitollinen eletystä elämästä, mutta turhamainen puoleni ahdistuu, kun katson peiliin. Välillä pistää ihmettelemään, kuka sieltä katsoo! Korvien väli tuntuu yhtä nuorelta kuin ennen, mutta ”tomumaja” on ihan jonkun muun.

Yllä olevasta kuvasta on noin 30 vuotta aikaa. Juupelis juu. Sopeudutko sinä iän tuomiin muutoksiin? Meikäläinen on tässä kierinyt ikäkriisissä, kun täytin pyöreitä tuossa vuodenvaihteessa. No, entäs ne unelmat? Onko sinulla unelmia? Minulla on. Ihan valtavasti! Nuo pyöreät vuodet saivat pienoista toimintaa aikaan unelmieni eteen. Aion opetella vähän paremmin valokuvaamaan ja olen paneutunut noihin kukkasidonnan saloihin. Ne ovat unelmieni ensiaskeleita. Toimitko sinä unelmiesi saavuttamisen eteen? Itseäni harmittaa, etten ole herännyt toimimaan jo aiemmin. Kiitollisuus On valtavasti asioita, joista olen kiitollinen. Ihana perhe, äiti, tätini, Mikki-mussu, koti, työ, puutarha ja monta muuta juttua. Olen myös erityisen kiitollinen terveistä hetkistä. Mistä sinä olet kiitollinen? Jep. Tästä tulikin varsinainen filosofointipostaus! Johtopäätökseni näistä omista jorinoistani on, että taidan olla henkeen ja vereen esteetikko. Siinä varmaan syy, että harrastan puutarhaa ja kukkia. Mitäs mieltä olet näistä jutuista? Olemmeko oman onnemme seppiä?

18 thoughts on “Hyvä pöhinä!

  1. Olen samaa mieltä onnellisuudesta/elämästä, siihen voi osin vaikuttaa itse mutta ei kaikkeen. Osa asioista tapahtuu itsestä riippumattomista syistä, kaikkea ei voi valita. Mutta se miten sellaisiin asioihin suhtautuu on valinta ja omasta itsestä kiinni.

  2. Juuripa näin. Monesti olisi helpointa heittäytyä epätoivon alhoon, mutta eihän se ole ratkaisu. Itsestä on paljon kiinni.

  3. Kivasti, Satu kirjoitettu! Kyllähän oma asenne ja suhtautumistapa sekä tuleviin että jo tapahtuneisiin asioihin vaikuttavat suuresti siihen, miten päästä kohti haluamaansa päämäärää tai mitkä mittasuhteet jokin asia omassa elämässään saa. On totta, ettei kaikkeen voi vaikuttaa ja joskus on vain nostettava kädet pystyyn, mutta moni haave kyllä toteutuukin, jos on oikeanlaista tahtoa! Hyvä, kun olet ryhtynyt jorisemaan ja turinoimaan, sinulla on ainakin kokemusta näissä blogi- ja puutarha-asioissa. Aina ei itse ehdi lähteä mukaan jutusteluihin, mutta toisten keskustelukin on antoisaa ja silmiä avartavaa. Mukavaa torstai-iltaa ja alkavaa viikonloppua, Satu!

  4. moi! ai että kiva blogi tää siun 😀

    eniten minuun kalskahti tuo ikäkriisi. juu, sitä on ollut jo 5 vuotta eikä loppua näy :/
    no kuitenkin muut asiat suht tolallaan 🙂

    terkuin floristi, 50v 😀

  5. Tietyiltä osin voi omiin asenteisiin vaikuttaa. Mutta tämä ei koske kaikkia ihmisiä, eikä kaikkia tilanteita. Omalta osaltani voin vaikuttaa omaan suhtautumiseeni melko paljon.
    Minä olin kauan ikäkriisissä ennen 30v. Sen jälkeen kriisit ovat onneksi olleet lievempiä.

  6. Kiitos, Sirkku. Juu, ei aina ehdi. Meikä ehtii nyt, kun lomailen. Totta. Omalla asenteella voi usein vaikuttaa monern asiaan. On tosin varmaan myös tilanteita, ettei voi tai pysty.

  7. Heh, tuo ikäkriisi on nikn kaksipiippuinen juttu. Kriisi, että vanhenee, mutta onhan se onni, että saa elää ja vanheta!

  8. Noinhan se varmasti on. Yleisellä tasolla, normitapauksissa, varmaan voi vaikuttaa jonkin verran, jos jaksaa, haluaa.

  9. Hyvä ja aiheellinen kirjoitus!
    Olen itsekin pohtinut näitä juttuja juuri tänä talvena.
    Itse sitä yleensä kärsii eniten esim. katkeruudesta.
    Sain juuri aikamoisen opetuksen suhtautumisesta elämään.
    Eräs ystäväni, jonka lapsi on sairastunut vakavasti kertoi, että hän etsii jokaisesta päivästä ilonaiheet. He eivät voi haaveilla pitkällä aikavälillä oikein mistään. Mutta jokaisesta päivästä löytyy kuitenkin ne haaveiden ja ilon aiheet.
    Tämä kosketti muo tosi paljon.
    Tuntuu, että itse usein valittaa juuri noista asioista, mille voisi tehdä jotain.

  10. Voi kamala. Surullisinta on, jos lapsi sairastuu. En oikein edes osaa kuvitella sitä surun ja tuskan määrää. Monesti olen ajatellut, että miten hyvin on, kun kaikki läheiset voivat hyvin, ei ole isompia murheita tms. Ihan kyllä pelottaa tuota kirjoittaa, jottei tilanne muutu. Pitäisi vain osata muistaa nauttia elämästä silloin, kun kaikki on hyvin. Kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä.

  11. Satu olen silloin kun nähtiin, ajatellut, että jösses miten kaunis nainen olet. <3 Tiedätkös hymysi valaisee koko kasvot. Tuosta nuoruuden kuvasta pakko sanoa, että kaunis kuin Miss Suomi, mutta kaunis edelleen kuin mikä, mutta joo tähän viimeistään voisi ajan pysäyttää. Mielestäni aika hyvä ikä oli 40-50v ja tästä vaan laskuun.

    Ihan mieletön tuo muodonmuutos, kunpa itsekin saisin sen 12kg pois, mutta kuten sanottu, ei riittävästi häiritse, koska se suklaa.

    Ihanaa iltaa <3

  12. Omaan onneen voi vaikuttaa tiettyyn pisteeseen asti, kuten moni onkin kirjoittanut. Kaikilla ei kuitenkaan ole samanlaiset lähtökohdat ja paljon riippuu ihan vaikka siitä minne syntyy. Siksi onkin harmillista narista turhasta. Valittaminen on helppoa, paljon vaikeampaa on tehdä asioille jotain 🙂

  13. Ihana pöhinä ♥
    Ja onpa kiinnostava kirjoitus, paljon ajatuksia herättävä! Kuin sattuman kauppaa, luen juuri stoalaisuudesta ja Senecasta, Aristoteles on melko samoilla linjoilla. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että stoalainen pyrkii onnellisuuteen. Se miten se saavutetaan, on ihan samaa kuin sanot: on asioita, joita voi havitella, mutta ne eivät ehkä tee onnelliseksi. Onnellisuus tulee tyytyväisyydestä. On turhaa olla tyytymätön asioihin, joihin ei voi vaikuttaa – keskity siis hyväksymään ne ja vaikuttamaan niihin asioihin, joihin pystyt. Jonkinlainen itseriittoisuus, positiivisella tavalla, olisi siis tähtäimenä. Se, että kykenisi tekemään itsensä onnelliseksi, sillä se ei tule ulkopuolelta, päinvastoin. Sieltä tulee niitä pettymyksiä 😀
    Voi sinun sairauttasi. Kunpa saisit olla pitkään oireetta.
    Ikäkriisi saattaa iskeä, kun tulee pyöreitä tässä jonakin vuonna, mutta ei tunnu olevan vielä päällä. Olen vain hyvin hämmästynyt iäkkääseen naiseen, joka katsoo peilistä vastaan, kun minä katson siihen 😉

  14. Voi, kiitos, sinä kultamussu! Kaunokki olet itse! Totta, tähän voisi pysäyttää tuon eroosion, minkä kroppa kohtaa vääjäämättä.

    Itse pidin noita kilojani ihan liian monta vuotta. En tajua, miksi. Tai no tajuan. Hillitön herkkupeppu olen minä. Siis suklaan ystävä, pizzan ystävä jne.

  15. Näinhän se on. Joo, turhasta tulee itsekin naristua monesti, mutta joskus aiheestakin. Tosin, mahtuuhan tuota narinaa tähän maailman. Mietin vain, että jos jokin asia ihan todella ärsyttää, kuten minua on joskus ärsyttänyt, kannattaa ryhtyä niihin toimiin, joihin pystyy, jos pystyy.

  16. Joskus olen innolla lukenut filosofiaa, mutta hienot opit ovat jo kadonneet lahonneesta päästä. Filosofia on mielenkiintoista. Tuo on niin totta ja fiksusti sanottu.

    Jep, tuo peili yllättää ihan joka päivä! Kamala kapine!

  17. Kiinnostava postaus! Minulla on ollut aina unelmia, sellaisia ihmisenkokoisia unelmia. Ja niitä on edelleenkin. Jotkut ovat toteutuneet, jotkut eivät. Äidilläni oli tapana sanoa, että lyhin tie onneen on kiitollinen mieli. Se pätee.
    Sairaudet eivät ole kivoja, ne syövät ihmistä. Mutta hienosti sinä olet reumaasi suhtautunut. Ja nuo kilot jotka olet karistanut. Respectiä!
    Ja ikäkriisi, sen kanssa pitää vain tulla toimeen 🙂 Vuodet eivät vähene.
    Mukavaa viikonloppua, kaunokainen <3

  18. Viisaasti on äitisi sanonut! Kiitos, Tuula. Juu, eivät vähene vuodet. Toisaalta harmittaa vanheneminen, mutta mitäs sitten kävisi, jollei vanhenisi? Eli pitää olla kiitollinen tuosta iän karttumisesta.

    Aurinkoista viikonloppua, ihana Tuula!

Ilahdun kommenteista. Kiitos, kun kommentoit!

Back to top
%d bloggaajaa tykkää tästä: